Kamarikesä 2024 huipentui menestyksekkäästi: Iiro Rantalan “Venezianan” Helsingin kantaesitys sekä konsertti kynttilänvalossa hurmasivat
Yhdeksästoista Kamarikesä-festivaali kasvatti suosiotaan ja rikkoi ennätyksiä. Festivaalin aikana Helsingin Ritarihuoneella ja sen ympäristössä nähtiin yhdeksän konserttia ja ilmaistapahtumaa. Euromääräinen lipunmyynti kasvoi peräti 23 % jo ennätyksiä rikkoneeseen edellisvuoteen verrattuna. Festivaalitoiminta jatkaa kehittymistään, ja seuraavat Kamarikesän konsertit koetaan jo syyskuussa.
Yhdysvaltalaisviulisti Alexi Kenney, Kamarikesän taiteellinen johtaja, pianisti Ossi Tanner ja belgialais-sellisti Stéphanie Huang Kamarikesässä 2024. Kuva: Maarit Kytöharju.
Kansainvälisiä huipputaitelijoita ja nuoria lupauksia
Kamarikesä 2024 esitteli entistä monipuolisemman ja kansainvälisemmän taiteilijakattauksen. Festivaalin 30 esiintyjän joukossa nähtiin suomalaisia ja kansainvälisiä huippumuusikoita, joista valtaosa oli nuoria, alle 30-vuotiaita lahjakkuuksia. Festivaalilla esiintyivät muun muassa kuningatar Elisabet-kilpailussa palkittu, vastikään Orchestre de Parisin 1. soolosellistiksi kiinnitetty vain 27-vuotias belgialainen sellisti Stéphanie Huang sekä amerikkalaisten huippuorkestereiden solistina esiintynyt yhdysvaltalaisviulisti Alexi Kenney, jotka toivat mukanaan kansainvälistä huipputasoa Helsinkiin.
"Kenney ja Huang toivat Kamarikesään poikkeuksellista kansainvälistä huipputasoa. Oli hienoa saada tuoda heidät esiintymään Helsinkiin", kertovat taiteellisen johtokolmikon jäsenet Abel Puustinen, Klaara Vasara ja Ossi Tanner. Helsinkiläisen kulttuurielämän rikastuttamisen ohella nuorten kansainvälisten huipputaiteilijoiden festivaalikutsuilla tähdätään myös kansallisen taideosaamisen kirittämiseen. “Toivomme Kamarikesän ottavan osaa suomalaisen klassisen musiikin kentän tason nostamiseen yhä kansainvälisesti kilpailukykyisemmälle tasolle. Vierailevien taiteilijoiden rinnalla esiintyminen mahdollistaa nuorille muusikoille kansainvälisen huipputason hahmottamisen, ja kirittämään omaa, ja tätä kautta suomalaismuusikoiden tasoa yhä korkeammaksi”, avaa festivaalin toiminnanjohtaja Vivian Stolt.
Suomalaisia huippumuusikoita Kamarikesässä edustivat suomalaisyleisön suosikki Iiro Rantalan lisäksi muun muassa solistina, kamari- ja orkesterimuusikkona monipuolisesti menestynyt ja kansainvälistä kokemusta kerännyt Iidamari Ahonen, Timo Mustakallio -kilpailussa palkittu 21-vuotias baritoni Gabriel Kivivuori sekä Deutsches Symphonie-Orchester Berlinin kontrabasson äänenjohtajana toimiva Pauli Pappinen. Lisäksi konserteissa nähtiin myös European Shooting Star -tunnustuksen saanut näyttelijä Alina Tomnikov.
Klassisen musiikin konserttikonseptia innovoiden: Iiro Rantalan “Veneziana” ja kynttiläkonsertti jäivät yleisön mieleen
Festivaalin taiteellisten johtajien Abel Puustisen, Ossi Tannerin ja Klaara Vasaran suunnittelemassa ohjelmassa yhdistettiin perinteet ja nykyaika. Kesällä 2024 Kamarikesä lähestyi klassista musiikkia ennen kaikkea erilaisten konseptien kautta. “Kamarikesä oli taiteellisen suunnittelun laajuudeltaan yksi historiansa laajimmista editioista ja jokainen tapahtuma oli oma uniikki kokonaisuutensa”, kertovat Puustinen, Tanner ja Vasara.
Taiteellinen johtokolmikko nostaa kohokohdikseen jo perinteeksi muodostuneen jälleen kerran yleisöä ihastuttaneen kynttiläkonsertin, Iiro Rantalan Venezianan Helsingin ensiesityksen ja konserttimuotoisen paneelikeskustelun. Start-up sijoittaja Inka Meron, huippukapellimestari Hannu Linnun, pitkän linjan kulttuurivaikuttaja ja Vihreiden kaupunginvaltuutettu Minna Lindgrenin, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäen sekä säveltäjä Tara Valkosen välisessä paneelissa keskusteltiin taiteen ja musiikin roolista yhteiskunnassamme. “Toivomme tämän tärkeän keskustelun jatkuvan myös Kamarikesän ulkopuolella”, pohtivat taiteelliset johtajat. Paneelikeskustelun juonsi Kamarikesän perustajajäsen Ville Komppa.
Pianisti-säveltäjä Iiro Rantala ja Kamarikesän muusikot lavalla. Kuva: Maarit Kytöharju.
Kasvua, vakiintumista ja uusia ennätyksiä
Vuonna 2005 perustettu Kamarikesä rikkoi vuonna 2023 oman lipunmyyntiennätyksenä jo muutamaa päivää ennen festivaalin alkamista. Edellinen lipunmyyntiennätys tehtiin lähes vuosikymmen sitten Kamarikesän entisen taiteellisen johtajan, kapellimestari Dalia Stasevskan aikakaudella.
Tänä kesänä Kamarikesä rikkoi ennätyksiä toistamiseen sekä kävijämäärissä että lipunmyynnissä. Euromääräinen lipunmyynti kasvoi peräti 23 % edellisvuoteen verrattuna, vaikka myytyjen lippujen määrä pysyikin edellisvuoden tasolla. Myös toimintabudjetti lähes kaksinkertaistettiin. Niin ikään yleisötyytyväisyyttä mittaava NPS-arvio oli erinomainen, noin 93.
“Vuosi 2024 oli tärkeän vakiintumisen vuosi. Viime vuoden isojen onnistumisten ja moninkertaistettujen lipunmyynti- ja kävijämääräennätysten jälkeen oli kasvun kannalta tärkeää pystyä säilyttämään sama taso”, kertoo Stolt, kuitenkin jatkaen: “Vaikka kiitettävä 23 % lipunmyyntituloksen kasvu on ehdoton voitto työryhmällemme, jäimme hieman tavoitteestamme jälkeen. Tavoitteenamme on kasvaa Helsingin merkittävimmäksi kamarimusiikin kulttuurituottajaksi ja kohdata yleisöjä yhä laajemmin. Tätä kohti lähdemme etenemään yhä kunnianhimoisemmin uuden työvuoden alkaessa”.
Festivaali keräsi jälleen kiitosta niin yleisöltä kuin medialtakin. Erityisesti ohjelmiston monipuolisuus sai kiitosta, ja Hufvudstadsbladet kirjoitti: "Myös tällä kertaa taiteellinen johtajatrio Ossi Tanner, Abel Puustinen ja Klaara Vasara on koonnut esimerkillisen monipuolisen ohjelman, jossa nuoret muusikot ovat odotetusti tapahtumien keskipisteessä".
Kiitos yhteistyökumppaneille
Kamarikesän kasvun ja kehityksen mahdollistivat tänäkin vuonna kasvava joukko tärkeitä yhteistyökumppaneita. Festivaali osoittaakin erityiskiitoksen Helsingin Ritarihuoneelle, Lexus Kaivokselalle, kahvila Maroccolle, Hani Cafe Chille, Taideyliopisto Sibelius-Akatemialle, suomalaisille Soitinakatemioille, avajaiskonsertin radioineelle Yleisradiolle, paneelikeskustelua vetäneelle Kamarikesän perustaja Ville Kompalle, pianovirittäjä Matti Rassille, äänityksestä vastannut Ville Hinkkaselle, valokuvaaja Maarit Kytöharjulle sekä videokuvauksesta vastanneelle Tuomas Tenkaselle tiimeineen.
Lämmin kiitos osoitetaan niin ikään taloudellisesta tukea tarjonneille säätiöille, Svenska Kulturfondenille, Taiteen edistämiskeskukselle, Stiftelsen Tre Smederille, Helsingin kaupungille, Geselliuksen säätiölle sekä Thuringenin säätiölle.
Kamarikesä laajenee Hvitträskiin ja katsoo kohti juhlavuottaan
Syksyllä 2024 Kamarikesä jatkaa kasvuaan laajentamalla toimintaansa historialliseen Hvitträskin ateljeekotiin yhteistyössä Suomen kansallismuseon ja Kirkkonummen kunnan kanssa. Syyskuussa 6.-8.2024 järjestettävässä tapahtumassa kuullaan neljä intiimiä kamarimusiikkikonserttia sekä pop-up tapahtumia Kirkkonummella.
Ensi kesänä 2025 Kamarikesä viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Lisäksi festivaali laajenee Tukholmaan yhteistyössä Ruotsin Ritarihuoneen kanssa. “Iloitsemme festivaalin jatkuvasta klassisen musiikin innovointiin ja uudistamiseen perustuvasta kasvusta. Samalla meille on tärkeää vaalia kamarimusiikkikentän parhaita perinteitä ja tarjota yleisöllemme konsertteja korkeimmalla mahdollisella tasolla. Tuleva festivaalivuosi tulee olemaan ainutlaatuinen”, toteaa Stolt.
Kamarikesän ryhmäkuva vuosimallia 2024. Kuva: Maarit Kytöharju.
